Näin, sain viimein pohdiskeltua tätä viime kuukautta. Tuntuu, että nyt on ensimmäisen kerran ollut sellainen tilanne, että motivaatio on ollut hukassa. Tai oikeastaan se on aikamoista aaltoliikettä. Toisinaan menee tosi hyvin, ja toisinaan sitten ei. En tiedä, mikä motivaatioon vaikuttaa, mutta toisina päivinä on vaikea pitäytyä dieetissä. Ja se tietenkin vaikuttaa taas seuraavan päivän dieettiin. No onneksi tämä elämä ei kaadu sekunttiin, vaan on oikeasti aikaa kehittyä ja kasvaa niin ihmisenä kuin fyysisellä tasolla. Käsittämätöntä, että mä olen olen joidenkin mukaan jo hoikka.... (tai en omasta mielestäni ole, kehuskelevat vain suotta, mutta sitten toisaalta taas)
Munkit käsissä, valmiina keittämään kahavetta juhlissa. |
Mutta mitä maaliskuu toi tullessaan. Tässä kuvat.
Ei tarvitse kovin tarkkaan katsoa, että huomaa kehityksen noihin marraskuun kuviin, mutta verrattuna helmikuun kuviin, tilanne on ehkä aika samanlainen. Olo on kyllä ollut sellainen, ettei tässä kuussa tapahtunut suurta kehitystä. Mutta oikeastaan itseäni saan syyttää siitä. Vaikka olen tehnyt kaikki salitreenit ja aerobiset, niin ruokavalio on ollut se, mikä mättää. Olen pitänyt luvattoman monta herkkupäivää, ja syönyt luvattoman monta porkkanaa. Mutta niin kuin kirjoitin, mulla on aikaa, kun sain sen kakkososan bikini fitneksessä. En ole yrittämässä lavalle tässä kuussa, joten elämä ei kaadu tähän. (Vaikka yksi ikuisten laihduttajien tekosyy on se, että välillä täytyy relata, on mun pääni kaivannut oikeasti hieman rentoilua.)
Ohjelma vaihtuu taas ensi viikolla, siis uskomattoman nopeasti aika menee. Se, miten koen kehittyneeni, on juoksussa ja kuntosalilla olen oppinut himmaamaan niin, että liike on tuskaa. Siis jännittäen ylös ja jännittäen ala. Ei riuhtomista, vaan kiduttavan hidasta liikettä, joka nostaa hien pintaan. Olen aiemmin yrittänyt vain nopeasti tehdä toistot pois alta, nyt olen oppinut hidastelemaan ja kiduttamaan. Ihanaa oppia jotain uutta :D.
Se on ehkä kehitystä. Sitten noissa reisissä näkyy kehitys. Takareidet alkavat selvästi muotoutua jotenkin. Jos katsoo, niin aivan kuin reiden linka piirtyisi erilailla nyt, kuin marraskuussa. Myös selässä on tapahtunut muutosta.
Jos tarkkaan katsoo, niin huomaa, että uumassa on tapahtunut jotain. Samoin yläselässä. Tosin valaistus ei ole mikään paras lihasten kuvailuun, mutta toivottavasti jonkinlaisen kuvan tästä saa. |
Mutta mitä muuta kehitystä? Ei mitään.
Painot ovat nousseet tasaiseen tahtiin ja toivottavasti se näkyy.
Erityisesti mua innostaa olkapäätreeni ja hauis. Alakroppa tuntuu niin vain epätoivoiselta tapaukselta, että noinkohan siitä tulee mitään. Sisäreisissä löllyy inhottavasti ihra, mutta minkä teet. PT:ni nettivalmennuksesta, Akseli Piilola sanoi, että se, mistä rasva palaa, on geeneistä kiinni. Ei ole olemassa tehotreeniä tietylle paikalle. Lihaksia voi vahvistaa erityisesti jostain, mutta rasvaa ei pysty polttamaan paikallisesti. Siispä joudun kestämään näitä löllyviä sisäreisiä vielä jonkin aikaa :D.
Urakkaa on edessä, mutta katsotaan sitten toukokuussa, miltä tilanne näyttää. Jos ja kun saan motivaationi takaisin ja herkkupäivät ovat historiaa.
Herkkupäivistä puheen ollen tässä maistiaisia eilisiltä synttäreiltä...
Ja ps. ei vain pystynyt. |
Ihanaa sunnuntaita!
<3
-Kaza